Es weihnachtet ja schon deutlich, und als ich in meinem Küchenschrank leicht alte trockene Lebkuchen fand, die sehr trocken waren, kramte ich weiter im Schrank auf der Suche nach Inspiration. Ich kann nämlich bekanntlich Essen schlecht wegschmeissen, ausser es ist verdorben oder verschimmelt. Und so manch gutes Rezept ist mit den vorhandenen Zutaten und getrocknete Lebensmittel aus dem Schrank entstanden, da wären Ofenschlupfer, die finnischen Runebergstorten, Granatsplitter, Cakepops, arme Ritter...

/// / Kyllä se joulu sieltä pikkuhiljaan tulee, ja kun minä löysin hyvin vanhoja piparkakkuja keittiökaapista, jatkoin keittiökaapin siivousta ja mietin mitä näistä voisi tehdä. Osaan nimittäin tosi huonosti heittää ruokaa menemään, jos se ei ole pilaantunutta. Ja onhan historiassa jo hyviä reseptejä keksitty kaappiin jääneistä tai kuivanneista jämistä, niinkuin pappilan hätävara, Runebergin tortut, köyhät ritarit, cakepopsit...


Ich hatte also getrockneten französischen Lebkuchen, Marzipan, weisse Schokolade und Kokosraspeln, im Keller einen Haufen Marmelade und im Schrank immer Gewürze, da könnte doch was draus werden. Ich hab also den Marzipan kurz in die Gefriertruhe, damit ich sie besser reiben kann, und dann rieb ich den Lebkuchen. Auch typisch für mich: die Küchenmaschine rausholen, anschliessend wieder sauber machen und zurück in den Schrank, das ist ja so aufwändig und zeitintensiv, da reibe ich doch lieber 200 g sehr harten Lebkuchen mit der Handreibe :-)

/// / Eli minulla oli hyvin kuivuneet ranskalaiset paksut piparit (koostumus on lähes kakkumainen), marsipaania, valkoista suklaata ja kookoshiutaleita. Kellarissa iso määrä erillaisia hilloja ja kaapissa aina mausteita, näistähän saa jotain aikaseksi. Hyvin tyypillistä minulle: koska keittiökoneen kaapista otto ja operaation jälkeinen puhdistus sekä takaisin kaappiin laitto on niin vaivalloista ja aikaa vievä, raastan mieluummin paksut kivikovat piparit käsin :-)


Wie kann man denn Lebkuchen im Schrank vergessen? Ich hatte bei einem vorweihnachtlichen Einkauf in Frankreich diese Lebkuchen gekauft, wollte sie an Weihnachten verschenken, aber dummerweise in den Küchenschrank aufbewahrt. An Weihnachten waren diese vergessen, danach wr Weihnachten vorbei, und für nächstes Weihnachten schon abgelaufen, also nicht mehr verschenkbar. Und dann verging ein weiteres Jahr... Man lernt aus seinen Fehlern, mittlerweile habe ich eine Kiste im Keller, in die alles für Weihnachten reinkommt.

/// / Mitenkäs piparit unohtuu kaappiin? Olin ostanut joulupiparit joulua ennen Ranskassa, suloin ne sitten valitettavasti keittiökaappiin, ja unohdin asian jouluksi, joulujen jälkeen oli joulut ohi, seuraavaksi jouluksi päiväys oli mennyt, eli eivät olleet enään lahjoituskunnossa. Ja sitten meni vielä yksi joulu... Nykyään minulla on kellarissa yksi laatikko, johonka laitan heti kaikki jouluulahjoiksi tarkotetut.

Kardamomkugeln

ca 40-50 Stück

200 g getrockneter Lebkuchen
100 - 200 g Marzipanrohmasse
3-4 EL Marmelade
1 TL Zimt
1 TL gemahlener Kardamom
150 g weisse Kuvertüre
100 g Kokosflocken

Den Lebkuchen, oder alternativ Spekulatius, Butterkekse oder sonstige Kekse fein mahlen. Marzipanrohmasse reiben, damit dies leichter geht, in zuvor in die Gefriertruhe legen. Mit Zimt und Kardamom würzen. Marmelade in der Mikrowelle erwärmen, damit sie leicht flüssig wird. Mit den anderen Zutaten verrühren und mit der Hand verkneten. Lieber mit weniger Marmelade anfangen und bei Bedarf mehr dazu geben, es ist erstaunlich wenig Marmelade für die Masse notwendig.

Aus der Masse kleine Kugeln formen. Diese in die Gefriertruhe legen, damit sie schön fest werden. In der Zwischenzeit die Kuvertüre schmelzen, die Kugeln mit der Schokolade beziehen und in Kokosflocken wälzen. Im Kühlschrank oder Gefriertruhe fest werden lassen.

Die Kugeln sind meines Erachtens lange haltbar, da ist nichts mit Sahne oder ähnlichem drin, Zutaten sind wie in schokoglasierten Keksen mit Marmelade.

Ich hatte Mandarinenmarmelade aus Korsika verwendet, aber es geht jede andere Marmelade, die man sich dazu denken kann. Lasst es euch schmecken!

Kardemummapallot

noin 40-50 kappaletta

200 g kuivannutta piparia
100 - 200 gmarsipaanimassaa
3-4 rkl hilloa
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
150 g valkoista suklaata
100 gkookoshiutaleita

Piparit tai jotkut muut kuivat keksit hienonnetaan pieniksi. Raasta marsipaanimassa, tämä onnistuu parhaiten jos marspiaani laitetaan sitä ennen pakastimeen. Sekoita hyvin ja mausta kanelilla ja kardemummalla. Lämmitä hillo mikrossa, niin että se on juokseva. Sekoita kuviin aineisiin. Aloita pienellä määrällä ja lisää tarvittaessa, massa tarvitsee yllättävän vähän hilloa.

Pyöritä käsin massasta pieniä palloja. Laita ne vähäksi aikaa pakastimeen, että jähmettyvät. Sulata sillä aikaa valkoinen suklaa. Päällystä pallot suklaalla ja pyöritä heti kookoshiutaleissä. Anna jähmettyä hyvin jääkaapissa tai pakastimessa.

Nämä pallot säilyy minun mielestä hyvin, näissä ei ole mitään pilaantuvaa niinkuin kermaa tai muuta maitotuotetta. Eli ne säilyy kuin muutkin suklaakuorrutetut hillolliset piparit.

Minä käytin korsikalaista mandariinihilloa, mutta kyllä tähän käy mikä tahansa hillo.

Werbung / Buchrezension
Das Buch wurde mir freundlicherweise vom Stiebner-Verlag als Rezensionsexemplar kostenlos zur Verfügung gestellt.

Als die liebe Simone von Lilientinte aufrief, mit ihr Babysocken für einen guten Zweck zu stricken, ist mir eingefallen, dass ich ja genau das richtige Buch dazu vom Stiebner-Verlag zugeschickt bekommen hatte. Und dieses Buch, Strickspaß mit Babysocken von der Finnin Kikka Virolainen möchte ich euch nun vorstellen.

/// / Sain saksalaiselta kustantamolta Kikka Virolaisen kirjan Vallattomat vauvansukat arvostelukappaleena, ja kun Simone saksalaisesta blogista Lilientinte pyysi neulomaan hänen kanssa vauvansukkia hyväntekeväisyyteen, tästä kirjasta oli oivaa apua.


In dem Buch sind 40 verschiedene Babysockenmodelle. Alle basieren auf einer Grundanleitung, die am Anfang ausführlich erklärt wird. Alle Modelle werden mit 6-fädiger Sockenwolle gestrickt, ergeben Socken in der Grösse 19/20, und sie passen somit Babys im Alter von 6-12 Monaten.

/// / Kirjassa on 40 eri sukkamallia. Perusohje on kaikissa sukissa sama, ja se selitetään selkeästi kirjan alussa. Kaikki mallit on neulottu 6-säikeisellä langalla (eli Nalle-vahvuudella), ja sukkien koko on 19/20, eli mahtuvat 6-12 kuukauden ikäisille vauvoille.


Was mir sehr gut gefällt, das es keinen ewig langen Technikteil gibt. Am Anfang wird eine Doppeltseite Allgemeines erklärt, dann kommt die Grundanleitung, die Erklärung wie man Nasen und Augen macht, so wie eine Doppelseite, auf der die grundlegenden techniken wie kraus rechts, Rippenmuster, Verstärkte Ferse, usw erklärt werden. Und danach kann schon gestrickt werden!

/// / Tykkään tosi paljon siintä, ettei kirjassa ole liian pitkää tekniikka osaa. Alussa selitetään vähän perusjuttuja, sitten seuraa perusohje, sekä miten virkata silmät ja nenä. Sen jälkeen kaksi sivua ytimekkäästi mutta selkeästi tärkeimmät tekniikat, siinä kaikki. Sitten neulomaan!
 




Es sind so viele tolle Muster dabei, aber ich habe mich in der Auswahl von meinem vorhandenen Garn leiten lassen. Ich habe einfach alle meine 6fädigen Reste neben das Buch gelegt, und geschaut, welches Modell mich anspricht. So habe ich als erstes diese Bienensocken angeschlagen.

/// / Kirjassa on tosi paljon upeita malleja, mutta minä yritin rajoittaa valintaani jämälangoillani. Otin nimittäin kirjan viereen kaikki 6-säikeiset jämät ja katsoin, mikä inspiroi. Näin minä neuloin ensimmäisenä nämä mehiläissukat.








Ich fand die Streifenkonstruktion der Larvensocken ziemlich clever, da werden linke und rechte Maschen abwechselnd, mit einer Reihe der Basisfarbe dazwischen gestrickt, das musste ich mit ein paar Resten auch ausprobieren. Dann fand ich die Socken so schon schön genug, dass daraus doch keine Larven wurden :-)

/// / Näissä sukissa minua puhutteli raidoitus, siinä neulotaan yhdellä värilla oikeita ja nurjia, välissä yksi kierros perusväriä, näin minun piti upottaa pari jämää näihin. Tykkäsin sukista näin sitten jo niin paljon, ettei niistä tullutkaan toukkia :-)



Auf dem nächsten Bild sieht man ein paar der Socken, die ich zur Simone schickte, da kamen später jedoch noch ein Paar mehr dazu. Aber man sieht hier den Grössenunterschied deutlich, rechts die kleineren Socken für Neugeborene (auch ein paar finnische Zugsocken), links die grösseren Socken für 6-12 Monate. Als ich mit den Socken fertig war, war ich mir wirklich nicht sicher, ob die Socken nicht doch zu gross wären. Dann habe ich sie einfach an meinem Neffen anprobiert, der 11 Monate alt ist. Die Socken haben sehr gut gepasst, was aber eventuell auch daran liegen könnte, dass er für sein Alter gross ist, und er Socken an hatte. Aber mein Grundsatz bei Babysocken ist: lieber zu gross als zu klein, früher oder später passen die Socken!

/// / Kuvassa näkyy sukkia, jotka lähetin Simonelle, niihin tuli sitten vielä yksi pari lisää. Mutta tässä näkyy kokoero hyvin. Oikealla sukat jotka neulon aina, eli junasukat, ja ne on vastasyntyneille. Vasemmalla sitten sukat kirjasta 6-12 kuukauden ikäisille. Sukkien valmistuessa aloin jo vähän miettimään, onkohän nämä vähän reilut vauvoille. Otin sitten parit mukaan siskontytölle, joka on 11 kuukautta vanha, ja sukat sopi hyvin. Mutta ehkä se johtu siintä, että poika on isommasta päästä ja hänellä oli sukat jalassa. Mutta niin tai näin, ajattelen vauvasukista aina, että mieluummin liian isot kun liian pienet, jossain vaiheessa ne kyllä mahtuu!

Am Sonntag haben wir die Taufe meines Neffen gefeiert. In einem Anflug von Wahnsinn versprach ich, den Kuchen für die Feier danach zu backen. Somit war ich am Samstag ausreichend beschäftigt :-)

/// / Sunnuntaina juhlittiin siskonpojan ristiäisiä. Jossain vaiheessa kerkesin lupaamaan kakun juhliin, ja niinhän se lauantai meni keittiössä :-)


In Finnland wird die Taufe recht zügig nach der Geburt gefeiert, es ist auch nicht unüblich, die Taufe daheim in ganz kleinem Rahmen durchzuführen. Bis zu diesem Termin ist meist der Name des Kindes geheim, bis dahin wird das Kind ganz oft mit einem "Arbeitsnamen" betitelt. Da ist die Spannung schon immer ganz gross, wie denn das Kind heisst! Nachdem meine Familie jedoch in Deutschland wohnt, wird das ortsüblich gehandhabt. Direkt nachd er Gubrt war klar, wie der Kerl heisst, und so war er nun auch schon 7 Monate alt, als er getauft wurde.

/// / Saksassa ristiäiset pidetään myöhemmin kuin Suomessa. Nimi sanotaan heti syntymän jälkeen, se pitää ilmoittaa viimeistään 10 päivää syntymän jälkeen, usein se kyllä jo heti synnytyksen jälkeen pistetään papereihin. Koska perheeni asuu Saksassa, tässä mentiin ihan saksalaisittain, ja näin poika oli 7 kuukautta vanha, kun hänet ristittiin.



Diese Kirche ist eine der grösseren romanischen Kirchen in Südwestdeutschland, und wie ich finde wunderschön. Sie ist jedoch schwer zu heizen, und so war dies einer der letzten Termine im Jahr in dieser Kirche. In den Wintermonaten wird der Gottesdienst in der "Fleckenkirche" gleich neben dieser Kirche gehalten, wo wir auch vor vier Jahren die Taufe meiner Nichte feierten.

/// / Tämä kirkko on yksi eteläsaksan suurimmista kirkoista romaani-ajalta. Se on vaikea lämmitää, ja näin tämä oli yksi viimeisimmistä jumalanpalveluksista, jotka pidetään tässä kirkossa. Talvikuukausina jumalanpalvelukset pidetään viereisessä pienemmässä kyläkirkossa, jossa pidetiin myös siskontytön ristiäiset neljä vuotta sitten.




Mein Neffe ist mit seinen sieben Monaten ein richtig grosser Kerl, und so passten seine Arme leider nicht in das Taufkleid. Hier der Fotobeweis, dass wirklich alles versucht wurde, eine Anprobe vorher wäre vielleicht doch eine gute Idee gewesen... So wurde durfte der Junge während der Taufe untenrum im Kleid stecken, die Arme halt eben nicht. In diesem Taufkleid wurde auch schon ich, meine Geschwister sowie meine Nichte getauft, das Kleid im Ganzen sieht man bei dem Post zur Taufe meiner Nichte.

/// / Siskonpoika on seitsemänkuukautisena jo tosi iso poika, ja niin hän ei mahtunut ristiäismekon hihoihin. Tässä kuvatodiste että kyllä koitettiin, ehkä olisi ollut hyvä idea kokeilla pari päivää aikaisemmin mekkoa... Näin poika oli kastehetkellä mekossa, mutta kädet eivät olleet. Tässä kastemekossa minä, siskokseni sekä siskontyttö on kastettu. Mekko näkyy paremmin postauksessa jonka kirjoitin siskontytön ristiäisistä.



Nach der Taufe sind wir dann in ein Restaurant, und als Nachtisch gab es dann Kaffee und Kuchen.

/// / Ristiäisten jälkeen mentiin ravintolaan, ja jälkiruuaksi oli kahvia ja tämä kakku tarjolla.



Ich hatte eine Limetten-Kirschen-Torte gemacht, mit Nuss-Schokoboden.

/// / Tein Limetti-kirsikka-kakun, jossa oli myös pähkinää ja suklaata.






Man kann nichts für seine Ausbildung, so hatte ich mir als Tortenunterlage ein Holzbrett genommen, welches ich genau so zuschnitt, dass der Kuchen so gross wie möglich werden kann, aber trotzdem noch in unseren Kühlschrank passt. Gemessen habe ich ganz oft, und das natürlich mit einem Zollstock. Die Kuchenform habe ich zur Sicherheit mit Klebeband festgeklebt, natürlich das gute iN Handwerkerqualität :-) Der Kuchen war dann 29 x 42 cm gross, es ergaben 20 Stück..

/// / Ei mahda mitään sille, minkä on oppinut, näin minä sahasin laudan kakkualustaksi siten, että kakusta tulisi mahdollisimman suuri, mutta mahtuisi myös meidän jääkaappiin. Mittasin aika usein, ja käytin tietenkin rakennusmaalta tutulla metrimitalla. Kakkureunan kiinnitin varmuuden vuodeksi teipillä, tietenkin rakennusmaalta sekin tuttu :-) Kakku oli 29 x 42 cm iso, ja siintä tuli 20 palaa.


Ich habe ein paar Rezepte miteinander kombiniert, bzw als Basis für meine Vision benutzt. So hatte ich für den Tortenboden dieses Rezept verwendet: Locker saftiger Haselnussbiskuit. Dieses Rezept habe ich mit 50 g gemahlenen Mandeln und 25 g grob gehakten Walnüssen abgewandelt, und mit einer Menge einen Tortenboden auf dem Backblech gebacken. Diesen Tortenboden habe ich zwei Mal gebacken und auf 1,5 cm Stärke heruntergeschnitten. Für die Füllung hatte ich als Orientierung dieses Rezept: Kirschtorte. Die Kirschen waren vom eigenen Baum aus der Gefriertruhe, und die Kirschen selbst waren so süss, dass sie keinen Zucker benötigten. Die Creme habe ich als doppelte Menge gemacht, und dabei den Kirschsaft durch Limettensaft ersetzt. Aus den "Resten" habe ich dann noch einen Kuchen für die Kollegen gemacht.

/// / Otin pari saksalaista reseptiä netistä minun kakun pohjaksi ja sovelsin vähän. Linkit on tossä ylemässä saksankielisessä tekstissä, jos kiinostaa, niin kirjoita minulle, käännän reseptit jos on tarvetta. "Jämistä" tein pyöreän kakun työkavereille.



Und dann passierte, was nicht passieren sollte... Ich hatte die Gelatine zu schnell in die Masse getan, und so wurde alles klumpig. Welch Ärgernis! Aber nach einer kurzen Googlerecherche war klar, dass noch nicht alles verloren war. Die Creme in eine Metallschüssel, das ganze ins heisse Wasserbad, und so lange rühren, bis sich die Gelatine wieder aufgelöst hatte. Dann hat es natürlich um so länger gedauert, bis die Masse wieder steifer wurde, das Volumen fehlte... Also habe ich noch zwei Becher Sahne geschlagen und hinzugegeben, da war das Volumen wieder da. Vor lauter warten hatte ich fast den richtigen Zeitpunkt verpasst, so war die Creme schon einen Ticken zu steif, aber nochmal warm machen war nun keine Lösung mehr... Also rein in die Form und ein wenig glattklopfen, passt schon :-)

/// / Ja sitten mokasin, sillä lisäsin liivatemassan liian nopeasti loppuun. Näin se jämähti ja massasta tuli kokkareinen. Löysin netistä apua, massan metallikulhoon ja kulho kuumaan vesihauteeseen ja hämmensin niin kauan kunnes massa oli taas kelpoinen. Tietenkin lämmennyt massa kesti vähän kauemmin kunnes se jämähti, lisäsin lisää kermavaahtoa, odotin hitusen liian kauan, mutta loppujen lopuksi siintä tuli ihan kelpo kakku.


Ich hatte einen grossen Haufen verschiedener Trauben gekauft, die hatte ich teilweise aufgeschnitten, teilweise ganz gelassen, Schokostreusel dazu, Pistazienkerne und auch Pfefferminzblätter. Fertig war die Deko und auch der Kuchen. Ich war sehr zufrieden, und der Geschmack war laut der Gäste auch ganz gut :-)

/// / Olin ostanut ison kasan rypäleitä, osat leikkasin puoliksi, toiset käytin kokonaisena, lisäsin sukaarakeita, pistaasipähkinöitä sekä mintunlehtiä. Olin älyttömän tyytyväinen ja kuulemma makukin oli kohdallaan :-)

So langsam wird es kälter, jedoch haben die Zucchinis noch nicht die Produktion eingestellt. Kaum schaut man mal nicht jeden Tag vorbei, hat man schon wieder eine baseballschlägergrosse Zucchini. Ich probiere ja gerne allerlei Zucchinirezepte aus, und so landete heute eine Zucchini im Pesto. Sehr lecker auch zum Wildreis!

/// / Pikkuhiljaan täällä Saksassakin viilenee, mutta kesäkurpitsa ei ole vielä lakannut tuotantoa. Kun yhden päivän unohtaa käydä katsomassa, seuraavana päivänä on taas pesäpallomailan kokoinen kesäkurpitsa valmis. Minä kokeilen mielellään kaikennäköisiä kesäkurpitsareseptejä, näin tänään yksi keskikokoinen päätyi pestoon. Maistui hyvälle myös riisisekoituksen kanssa!

Zucchinipesto

100 g Mandeln
75 g Walnüsse
1-3 Knoblauchzehen
125 g Parmesankäse
ca 300 g Zucchinis
10 Stiele frischen Basilikum
250 ml Olivenöl + ein paar Esslöffel
Salz und Pfeffer

Zucchini grob würfeln, Knoblauch schälen und grob würfeln, Parmesan reiben, Basilikumblätter zupfen, alles mit Mandeln (ich hatte fertig gemahlene zur Hand) und Walnüssen in eine tiefe Schüssel geben und Öl hinzufügen. Mit dem Pürierstab zu einer homogenen Masse pürieren, mit Salz und Pfeffer abschmecken.

Pesto in Gläser füllen (ich habe 4 marmeladengrosse Gläser voll gemacht), glatt streichen und die Oberfläche mit 2-3 Esslöffel Öl abschliessen. Im Kühlschrank ist das so ein paar Tage haltbar.

Noch mehr Zucchinirezepte? Bitteschön: Zucchinirezepte

Kesäkurpitsapesto

100 g manteleita
75 g saksanpähkinöitä
1-3 valkosipulin kynttä
125 g parmesanjuustoa
noin 300 g kesäkurpitsaa
10 vartta tuoretta basilikaa
250 ml oliiviöljyä + pari ruokalusikallista
suolaa ja pippuria

Leikkaa kesäkurpitsa paloiksi, kuori valkosipuli ja leikkaa pienemmäksi, raasta juusto, pilko basilikalehdet ja laita manteleitten (minulla oli jauhettua) sekä saksanpähkinöitten kanssa syvään kulhoon. Lisää oliiviöljy. Surauta sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi, mausta suolalla ja pippurilla.

Jaa pesto lasipurkkeihin (minä sain 4 hillopurkin kokoista täyteen), tasoita pinta ja kaada pari ruokalusikallista öljyä pinnalle. Näin pesto säilyy jääkaapissa pari päivää.

Lisää kesäkurpitsa reseptejä? Ole hyvä: kesäkurpitsa reseptejä

Werbung / Artikel in der Mitgliederzeitung der finnischen Färbergilde

Die finnische Färbergilde trifft sich ein Mal im Jahr zu den sogenannten Färbertagen, und letztes Jahr fanden diese passenderweise während meines Finnland-Urlaubs statt. Ich hatte davor noch keinerlei Erfahrung in dem Färben mit Pflanzen, aber als ich im Programm las, dass am ersten Tag ein Grundkurs statt fand, entschied ich mich anzumelden. Am zweiten Tag war auch ein sehr interessanter Kurs, färben mit Pilzen, und somit meldete ich mich zu beiden Kursen an. Der folgende Artikel erschien in der aktuellen Ausgabe der Mitgliederzeitung der finnischen Färbergilde, übersetzt von mir aus dem Finnischen ;-)

/// / Viime kesänä Värjärikillan Värjäripäivät sattuivat sopivasti Suomi-lomani ajalle. Minulla ei ollut aiemmin minkäänlaista kokemusta luonnonvärjäyksestä, mutta kun luin kurssiohjelman ja että ensimmäisenä päivänä oli heti keittovärjäyksen peruskurssi, päätin rohkeasti ilmoittautua. Toisena päivänä oli myöskin mielenkiintoinen kurssi, sienivärjäys, ja päätin sitten osallistua molempiin kursseihin. Tämä artikkeli julkaistiin Värjärikillan jäsenlehdessä Kevät 2019.

Wie fällt man in den Färbetopf - ein Bericht eines Neulings über die Färbertage 2018, Pflanzenfärben in Finnland

/// / Kuinka pudota väripataan - ensikertalainen Värjäripäivillä 2018

Als eine Art Hausaufgaben gab es vor den Kursen einen Begleitbrief, in dem stand wieviel Garn man zum Färben mitbringen sollte, und in wie schweren Strängen. Der letzte Sommer war auch in Finnland unglaublich heiss, so wickelte ich die Wolle in Stränge bei 30 Grad.


/// / Ikäänkuin läksyinä saatiin saatekirje, joissa luki kuinka paljon lankaa pitäisi tuoda mukaan, ja minkä painoisina vyyhteinä. Viime kesähän oli ennenkuulumattoman kuuma kesä, näin minä vyyditin lankaa melkein kolmenkymmenen asteen helteessä.





Für den Pflanzenfärbegrundkurs wurden wir gebeten, Mädesüss (die ganze Pflanze), die Pflanzen und die Knöpfe von Rainfarn sowie Weideröschen mitzubringen. Zum Glück musste ich nicht weit mit dem Rad fahren, ich fand alle drei Pflanzen recht nah an unserem Ferienhaus. Die Menge wurde nicht genauer definiert, also habe ich zB eine kleine Schüssel Rainfarn-Knöpfe gesammelt. Am nächsten Tag beim Kurs hatten einige Personen so viel dabei, dass die Menge eines Einzelnen für uns alle gereicht hätte! Aber gut so, lieber zu viel als zu wenig, und trocknen kann man das Material ja meist.

/// / Keittovärjäyksen kurssille meitä pyydetiin myös tuomaan mesiangervoa (koko kasvi), pietaryrtin varsia ja nappeja sekä horsmaa. Onneksi ei tarvinnut pyörällä kovinkaan kauas pyöräillä, löysin kaikki kolme kasvia suht lähellä meidän mökkiä. Määrästä ei kirjoitettu saatekirjeessä mitään, minä keräsin pienen kipon verran pietaryrtin nappeja. Seuraavana päivänä kurssilla oli myös kanssakurssilaisia, jotka toi niin paljon että yhdenkin määrä olisi riittänyt meille kaikille 😊 Mutta hyvä näin, mieluummin liian paljon kuin liian vähän, voihan näitä aina kuivata ja käyttää myöhemmin.



Beim Kurs folgte ich interessiert das Treiben der anderen und versuchte die Anleitungen möglichst genau zu befolgen. Schön war es zu sehen, dass auch erfahrene Färber beim Kurs dabei waren, die einfach nur aus Freunde am Färben die Grundlagen wiederholen wollten. Als Erstling kam ich mir zu keiner Zeit blöd vor, ganz im Gegenteil, meine Fragen wurden geduldig beantwortet, und wusste man mal keine Antwort, haben wir gemeinsam die Kursleiterin gefragt.

/// / Mielenkiinnolla seurasin muitten touhuja ja yritin noutaa ohjeita. Kiva että peruskurssille osallistu myöskin vanhoja konkareita, jotka halusivat kerrata alkeita. Ensikertalaisena en tuntenut oloani hölmöltä, vaan kaikki vastasivat kärsivällisesti kysymyksiin, ja jos ei tiennyt, kysyttiin yhdessä kurssin vetäjältä.



Im Hof waren viele Färbertöpfe, hier wurden zwei Kurse parallel gehalten. In der Mitte war eine grosse Ansammlung von Eimern aller Grösse, die waren alle mit Wasser gefüllt, und wenn ein Eimer leer war, hat ihn jemand einfach aufgefüllt. Das Holz zum Befeuern der Töpfe wurden auch nach Bedarf gespalten. Um die eigenen Stränge zu markieren fand ich daheim kein Malerkrepp, aber bei meinem Mann fand ich eine Rolle Elektrikertape, und so erkannte ich meine Stränge bereits an der grünen Farbe. Das Klebeband aus Plastik überstand alle Färbeprozesse ohne Probleme, kann ich nur empfehlen.

/// / Pihassa oli monta pataa, tässä kaksi kurssia pidettiin samanaikaisesti. Keskellä oli iso kasa ämpäreitä, joihin laskettiin vettä ja sitämukaan kun käytettiin, täytettiin saavit uudellen. Samoin puut pilkottiin sitä mukaan kun tarvittiin. Minä en löytänyt kotonta maalarinteippiä merkitäkseni omat langat, mutta miehen tavaroista löytyi sähköasentajan teippiä, ja näin minä jo tunnistin vihreästä väristä minun langat. Muovista oleva teippi kesti hyvin koko värjäysprosessin, voin suositella.



In diesen Bildern sieht man gut, wie der komplette Kurs gemeinsam durchgeführt wurde. Man schnipselte zusammen die Pflanzen, zusammen bewachte man die Töpfe, zwischendurch wurden die Temperaturen kontrolliert, Holz nachgelegt, es wurde herumgerührt, zusammen wurden die Garne in die Töpfe gehoben, und dann später auch wieder herausgehoben,...

/// / Näissä kuvissa näkyy hyvin miten koko kurssi oli yhteistä touhua. Yhdessä pilkottiin kasvit, yhdessä katseltiin pataa, välillä tarkastettiin vesien lämpömitat, syötettiin pesää, hämmennettiin, nosteltiin lankoja pataan, nostettiin lankoja padasta,…







Die Kursleiterin empfahl ein Färbetagebuch zu halten. Hier kann man festhalten, wann man mit was färbte, die genauen Angaben, und auch ein Stück des Garnes. Die Form kann sich ja jeder selbst überlegen, die einen mögen eher ein Ringbuch, andere haben eher ein Karteikartensystem.

/// / Kurssin vetäjä myös opasti, että kannattaa myöskin pitää värjäyspäiväkirjaa, eli kirjaa mihin kirjaa milloin on miten minkälaista lankaa värjännyt ja liittää samantien myöskin pätkä lankaa. Muotoja on monia, toiset pitää ihan kirjaa, toiset taas arkistoi toisella tavalla. Riippuu varmaan myös siintä, kuinka paljon haluaa kirjoittaa ylös.





Die Mittagspause hielten wir in Schichten, so war jederzeit eine Gruppe bei den Färbetöpfen. Beim Mittagessen war es auch nett zu hören, woher alle kommen, welchen Hintergrund sie haben, warum sie beim Kurs sind.

/// / Lounastaukokin pidettiin, ei kaikki samaan aikaan, vaan vuorotellen ryhmissä, näin patojen äären aina jäi vartijoimaan ryhmä. Siinä ruokailessa oli myöskin kiva rupatella, kuulla mistä toiset tulivat, minkälainen tausta heillä on, minkä takia he ovat kurssilla.







Insgesamt färbten wir 11 Farben, mit Mädesüss, Weideröschen, Reinfarn, Blüten des Reinfarns, Apfelbaumzweige, Rhabarberwurzel und Krapp. War auch interessant zu sehen, wie das Garn das Ergebnis beeinflusste. Ich benutzte weiss und naturweiss, aber andere hatten auch graues Garn oder sogar Stoffe dabei.


/// / Yhteensä värjättiin yksitoista eri väriä, oli mesiangervoa, horsmaa, pietaryrttiä, pietaryrtin nappeja, omenapuun oksaa, raparperijuurta ja krappia. Mielenkiintoista oli myöskin nähdä, miten lanka vaikuttaa värjyästulokseen, käytin valkoista ja luonnonvalkoista, ja parilla mulla oli myös harmaata lankaa tai kankaita.







Gleichzeitig war auch ein Fischhaut-Färbekurs, ab und zu bin ich mal rüber in deren Zelt um zu linsen, was die dort machten. In der Handarbeitsausstellung wurde dann auch klar, was man mit den Häuten alles machen kann, zum Beispiel für Taschen oder auch Schmuck.

/// / Samanaikaisesti oli myös kalanahkavärjäyskurssi, välillä piipahdin heidän teltassa ja katselin olan yli, mitä he tekivät. Ja käsityönäyttelyssä selvisi mitä värjäytyllä kalannahalla tehdään, käytetään nahkan tyyliin laukkuihin ja korujakin oli esillä.


Für die Ausstellung hatten alle ihre schönsten Werke mitgebracht, wunderschöne Socken, Mützen, Decken, Strickjacken und Kleidung sowie Taschen und Schmuck. Alle so schön und alle mit Pflanzenfarben gefärbt. Das habe ich auch hier gelernt, dass alle pflanzengefärbten Farben zueinander passen. Sie haben wie ein gemeinsames Band und jeder Farbe harmoniert mit jeder anderen.

/// / Näyttelystä puheen ollen, sielä oli kaikenlaista esillä, ihania sukkia, peittoja, pipoja, villatakkeja, lankoja, vaatteita ja Kalevala-peittoja. Ihanan kauniita töitä, ja kaikki kasveilla värjäytyt. Sen opin värjäripäivillä, että kaikki kasvivärit sointuvat yhteen, niillä on jonkinlainen side, että kaikki värit ovat yhdistettävissä.



Am nächsten Tag war dann der Pilzfärbekurs, und nachdem die Grundlagen am Tag davor ja schon gelehrt wurden, ging es gleich ran an die Töpfe. Der offizielle Name des Kurses war "Färben mit Pilzen und der pH-Wert", und gleich am Anfang wurde in einem Topf der pH-Wert gemessen und mit Ammoniak verändert. Ganz schön giftige Geschichte, und mit Sicherheit nicht in die Hände eines Anfängers gedacht, aber interessant war es schon, wie der pH-Wert das Ergebnis beeinflusst.

/// / Toisena päivänä sitten suoraan sienikurssille, perustaidothan olin jo opppinut edellisenä päivänä, ja siinä sitten jouduin heti tositoimeen. Kurssin virallinen nimi oli sienillä värjääminen ja pH, ja näin heti alussa mitattiin yhdestä padasta pH arvon ja muutettiin sitä lisäämällä amonniakkia. Aika myrkyllistä touhua, ehkä ei ihan aloittelijan käsiin tarkoitettu aine, mutta todella mielenkiintoista miten pH arvo vaikutta värjäystulokseen.






Auf der anderen Seite des Pavillons fand ein Kurs statt, bei dem man aus Brennnesseln Garn machte. Und tatsächlich, am Ende hatten die alle aus Brennnesseln Garn gemacht!

/// / Paviljongin toisella puolella piipahdin tirkistämässä, mitä toiset tekee, ja siellä oli meneillään kurssi nimeltä nokkosesta lankaa. Ja kyllä vaan, siellä käsiteltiin nokkosta niin kauan, kunnes siintä tuli lankaa!




Hier mein Ergebnis der Pilzfärbekurses, bisschen bunter als am Tag davor. Die Kursleiterin hatte wirklich keine Mühen gescheut, sie hatte alle Pilze selbst gesammelt, und da bezahlte ich gerne den Materialbeitrag.


/// / Tässä minun sienikurssin värjäämät lankat, tässä jo paljon värikkäämpi tulos kun peruskurssilta. Kurssin vetäjä oli nähnyt tosi paljon vaivaa, olihan kän itse melkein kaikki sienet kerännyt. Pieni vaivanpalkka oli varmaan kurssin materiaalimaksu, sen maksoin mielellään.



Gleichzeitig war auch ein Kurs, der rote Farben färbte, das wäre bestimmt auch sehr interessant.


/// / Ja myöskin samaan aikaan oli kurssi, jossa värjättiin vain punaisia. Sekin varmaan olisi ollut kiva käydä, mutta eihöhän vastaavanlaista tarjota myös seuraavilla värjäripäivillä, katsoin jo, että tälläkin kertaa saatan olla Suomessa.



Woran erkennt man, dass man in den Färbetopf gefallen ist? Wenn man bei der Heimfahrt gleich anhält, wenn man bekannte Färbepflanzen sieht und nicht vorbeifahren kann, sondern anhält und sammelt :-)


/// / Mistä huomaa että on pudonnut väripataan? Kun kotimatkalla värjäripäiviltä piti pysähtyä kun tienvarressa oli ihan kamalasti pietaryrttejä kasvamassa, eihän siintä ohi pystynyt ajamaan, vaan nousin autosta keräämään lisää kukkia!



Am Ferienhaus angekommen beschloss ich, die Stränge noch gründlich zu waschen. Ich hatte ja gelernt, dass man die vorhandenen Ressourcen nutzen sollte, so band ich die Stränge an das Ruderboot und ruderte eine Runde. Danach waren die Stränge garantiert gut ausgespült!


/// / Mökille saavuttuani päätin huuhtoa langat vielä kerran kunnolla. Opin kurssilta että olemassa olevia varoja kannattaa käyttää, näin laitoin langat likoamaan soutuveneen kylkeen ja lähdin soutamaan. Kierroksen jälkeen langat olivat taatusti huudeltuneet.




Würde ich noch ein Mal zu den Färbetagen gehen? Kann ich es empfehlen? Unbedingt! Ich empfehle es jedem, der sich auch nur ein wenig dafür interessiert! Viele gleichgesinnte Personen, interessante Persönlichkeiten, Lammzüchterinnen, Künstler, am Färben interessierte, Personen die professionell färben, Jüngere und Ältere. Und ja, wenn ich es irgendwie in meine Urlaubsplanung einbinden kann, gehe ich auch nächstes Jahr. Man lernt am besten, wenn man was selbst macht, und hier bekam ich ein gutes Grundgefühl für das Färben mit Pflanzen und Pilzen.


/// / Menisinkö värjäripäiville uudestaa? Voinko suositella? Kyllä, voin suositella kaikille, jotka ovat kiinostuneet luonnonvärjäyksestä, menkää ihmeessä värjäripäiville! Paljon samanhenkisiä ihmisiä, mielenkiintoisia henkilöitä, on lammastilan emäntiä, taiteilijoita, värjäyksestä muuten vaan kiinostuneita, ammattilaisia, nuoria sekä vanhoja. Ja kyllä, jos vain jotenkuten saan sovittua sen loman aikatauluun, yritän päästä värjäripäiville uudestaan. Tekemällä oppii, minä pääsin näkemään ja kokemaan miten osaajat tekee, sain hyvän perustuntuman siintä, mitenkä toimia ja mitenkä värjäyksen pitäisi toimia.