Weihnachten ist immer eine kleine Plätzchenschlacht, jeder hat so seine Klassiker in der Familie, und das Schöne ist, wenn jeder nur zwei bis drei verschiedene Plätchen macht, und die dann untereinander verteilt werden, dann hat man eine schöne Auswahl! Und dann kommen dazu noch die diversen Plätchen von der Schwiegermutter, den Nachbarn, den Kollegen...

/// / Saksassa joulu on myös pipareiden ja pikkuleipien aika. Saksalaiset rouvat mittaavat itsensä siintä, kuinka monta sorttia pikkuleipiä he tekevät. Parhaat, esimerkiksi anoppini, saa parhaimmillaan päälle 20 eri lajia aikaiseksi, ja vielä siinä määrässä että niitä riittää jakaa vaikka kuinka monelle. Minä rajoitin itseni taas kerran kolmeen sorttiin, plus yhdet mitkä paistoin siskontytön kanssa. Riittäähän siinäkin... Kiitos äitini tiedän nyt että pipari ei ole pipari, vaan piparit ovat yhtä sorttia ja kaikki muut ovat pikkuleipiä tai keksejä. Tulipahan sekin selväksi, kiitos äiskä!

Die Plätzchensaison fing an mit einem recht spontanen Backen mit meiner Nichte. Mit einer Dreijährigen sind ja klassische Ausstecher perfekt, also habe ich einen ganz einfachen Teig gemacht und den mit Zimt und Kardamom gewürzt. Damit waren wir dann einen Nachmittag beschäftigt :-)

/// /  Piparikausi alkoi siskontytön kanssa. Tein yksinkertaisen pikkuleipätaikinan ja maustoin kanelilla ja kardemumalla. Yksi iltapäivä meni siihen hyvin pikkuneidin kanssa ja meillä oli hauskaa!





Als nächstes dann meine mittlerweile Lieblingskekse, die finnischen Zimtschneckenkekse. Ich schleppe hierfür immer einen bestimmten Zucker aus Finnland, der nennt sich Farinzucker, ist ein sehr klebriger brauner Zucker. Natürlich schmecken die auch, wenn man normalen weissen Zucker verwendet, am nächsten kommt man allerdings, wenn man braunen Zucker mit Zuckerrübensirup vermischt. Das Rezept findet ihr in dem Blogbeitrag von letztem Jahr: finnische Zimtschneckenkekse.

/// / Seuraavaksi tein taas korvapuustikeksejä. Näitä varten otan aina kesällä pari pakettia fariinisokeria mukaan, kävisihän tavallinen valkoinen tai ruskea sokerikin, mutta kyllä nämä maistuu parhaiten jos käyttää fariinia. Resepti löytyy viime vuoden blogikirjoituksesta: korvapuustikeksit.






Diesen Sommer war ich ein wenig faul und habe nach der Blüte der einmal blühenden Rosen die Knospen nicht weggeschnitten. Das werde ich jetzt immer so machen, denn im Herbst leuchteten mir nach dem die Blätter abgefallen waren schöne Hagebutten entgegen. Perfekt um endlich mal Hagebuttenmark, oder auf schwäbisch Hägemark, zu machen. Ist eigentlich ganz einfach, im Dampfkochtopf weich kochen, verstampfen, durch ein Sieb streichen, fertig. Noch einfacher geht es, wenn man eine Flotte Lotte hat, die besorge ich mir dann nächstes Jahr. Aus dem Hägemark habe ich mit 3:1 Gelierzucker marmelade gekocht und einen Teil ohne Zucker eingefroren. Die Portionen aus dem Gefrierschrank werde ich mir nach und nach morgens ins Müsli reinmischen.

/// / Tänä kesänä olin vähän laiska, en leikannut ruusuja kukinnon jälkeen, ainakaan niitä jotka kukkii vain kerran. Näin teen jatkossakin, sillä syksymmällä kun lehdet putoilivat näin ihania ruusunmarjoja. Laiskuus kannatti, sillä pääsin vihdoin tekemään omaa ruusunmarjasosetta! Tämä ei ole mikään nopea tehtävä, mutta hyvin yksinkertainen. Marjat keitetään painekattilassa pehmeisi, survotaan ja siivilöidään. Tehtävä olisi ollut helpompi jos minulla olisi ollut sosemylly, semmoinen varmaan kannattaa hommata ensi vuona. Keition ruusunmarjoista hilloa ja osan pistin pieninä erinä pakkaseen. Pakkasesta on sitten hyvä ottaa aamupuuroon.


Das Hägemark habe ich nun in Engelsaugen verarbeitet. Ich habe mir ein Rezept als Orientierung genommen, dann doch wieder abgewandelt nach Schrankinhalt, und herauskamen recht leckere Haselnusskekse, die ich mit der Hagebuttenmarmelade gefüllt habe.

/// / Tein yksikertaisia pähkinäkeksejä joihin painoin ennen paistoa syvennyksiä. Niihin lisäsin paiston jalkeen ruusunmarjahillon. Tämä on yksi saksalainen klassikko, johon upotetaan yleensä vadelma- tai punaviinihyytelöä.


Und da noch Eischnee übrig blieb, gab es Mandel-Kokosmakronen. Weihnachten kann von mir aus kommen, meine Plätzchen sind fertig!

/// / Ja koska tähteeksi jäi vielä valkuaisiä tein toisia saksalaisia klassikopikkuleipiä, valkuainen vatkataan, lisätään sokeria, kookoshiutaleita ja tässä myös jauhettuja manteleita ja paistetaan kunnes pintaan tulee kaunis väri. Joulu saa minun puolesta tulla, minun keksit ovat valmiit!