Schon vor der Geburt meiner Nichte war klar, ich muss ein Mobile machen. Nicht nur, dass das mein Wille war, nein, das waren auch die Erwartungen meiner Schwester. Nu klar, kein Problem!

/// / Jo ennen siskontyttären syntymää oli selvä, että minä teen mobilen. Olisin sen muutentin tehnyt, mutta siskoni oikeastaan vaati, että minä teen sen. Ja näin minä tein mobilen.

Am liebsten stricke ich ja, aber hier hatte ich das Bedürfnis ein Tiermobile zu machen, und das war nun am leichtesten realisiert mit häkeln. Ok, nun bin ich ja ein Häkel-Legastheniker, oder so rede ich es mir zumindest oft ein, und somit war die Herausforderung eine andere. Aber ich habe es geschafft, ein Tiermobile, welches die Kleine anschauen kann, während sie gewickelt wird. Aus zuverlässiger Quelle weiss ich nun auch, dass ein Mobile nie direkt über dem Wickelplatz hängen sollte, sondern immer seitlich versetzt. Und nachdem die Babys am Anfang nur Konstraste sehen, habe ich Tiere gewählt, die den meisten Kontrast haben.

/// / Minähän kaikista mieluiten neulon, mutta minä halusin tehdä eläinaiheisen mobilen, ja se toteutui kaikista parhaiten virkaten. Minä en ole kovinkaan hyvä virkkuri, mutta tämä hirviö oli sitten selättävä. Näin syntyi mobile, jota pienokainen voi katsoa maaten. Tiedän nytten, että mobilet eivät pitäisi riippua suoraan lapsen yläpuolella, vaan vähän sivuttain. Ja koska vauvat aluksi näkevät vain kontrasteja, valitsin paljon musta-valkoisia eläimiä.

 

Anleitung: Tier-Mobile Garn: Novita 7 veljestä, ca. 100 g Nadeln: 3,5 mm Häkelnadel

/// / Malli: eläin-mobile Lanka: Novita 7 veljestä, n. 100 g Puikot: 3,5 mm virkkuukoukku

 

Dann haben meine Mutter und ich die Nähmaschine gequält. Der Stubenwagen, in dem mein Papa und meine Schwester als Babys schon lagen, brauchte einen neuen Himmel. Und den haben wir genäht. OK, meine Mutter hat genäht und ich habe gehirnt, wie wir das machen. Denn der Tierstoff ist ein Jersey-Stoff, der musste aber sein, und dazu gab es dann ein Innenfutter aus Baumwolle. So von weitem sieht es ganz gut aus!

/// / Sitten äiskä ja minä ommepltiin vielä vähän. Tälläset rattaat löytyi, sisäkäyttöön nämähän ovat (keksiikö joku oikean suomalaisen sanan tähän?). Iskä ja siskoni jo ovat olleet näissä vauvana, ja näin se palvelee jo kolmatta sukupolvea. Ja tähän piti saada uusi kangaspäällys. Ja taas, mikäs tämän nimi sitten mahtaisi olla suomeksi? Tämä kangas se piti olla, vaikka oli Jerseykangas. Ja näin ommeltiin puuvillakangas sisälle. Tai äiskä ompeli, ja minä käytin aivoja :-)

Die Decke war die Babydecke meiner Mutter... lauter Familienerbstücke!

/// / Tässä on äiskä vaaleanpunainen vauvapeitto, suoraan 50luvulta... aika monta sukukalleutta nykyisellä nuorisolla!

 

Und dann gab es auch noch Kuchen... In Finnland ist es Tradition, dass der Besuch beim "Antrittsbesuch" des Babys einen Kuchen mitbringen, oder auch etwas, was sich gut einfrieren oder anderweitig konservieren lässt, damit die kleine Famlie auch was zu essen bekommt und nicht die Gäste noch bewirten muss. So gab es Erdbeerkuchen von meiner Mutter. Und ich habe noch ein paar Kuchen im Glas gebacken, einer musste natürlich noch gebacken werden. Optisch nicht so der bringen, aber Träubleskuchen wir er schmecken soll!

/// / Ja sitten tietenkin rotinakakku! Äiskä teki mansikkakakkua, ja minä tarjosin pari päivää myöhemmin kakkua lasissa. Saksassa säilötään aika paljon Weck-laseihin. Nämä ovat laseja, joilla on lasikansi. Kakku paistetaan lasissa ja suljetaan heti paiston jälkeen, lasin ja kannen väliin tulee vielä kumieristys. Sama periaate kuin hillossa, eli kun kakku jäähtyy, niin se säilööntyy. Näin kakku säilyy ainakin puoli vuotta. Eihän tämä kakku näytä paljoltakaan, mutta maistui hyvälle herukkakakulle.